Schriesheim - TV Lilienthal la 1.10.2016
Viime lauantaina matkattiin kauden toiseksi pisimmälle vieraspelireissulle Schriesheimiin, jonne matkaa kertyi rapiat (= Vesat) 500km suuntaansa. Normaalisti vieraspeleihin kuljetaan bussilla, mutta tämä sekä myöhemmin edessä oleva vielä pidempi reissu Kauferingiin (750km) hoidetaan ainakin osittain junalla.
Startti Bremenin rautatieasemalta oli aamulla klo 10 aikoihin. Matkaa jatkettiin ehkä 1,5 h Hannoveriin, jossa vaihdettiin junaa vielä uudelleen ja reissattiin Frankfurtiin. Frankfurtista oli vuokrattu 3 pakua, joilla taitettiin vielä reilun tunnin verran matkaa perille Schriesheimiin, jossa perillä oltiin klo 17, eli sopivasti ennen 18.30 alkanutta peliä.
Etelää kohti mennessä maisemat muuten muuttuvat aika huomattavan paljon komeammiksi, sillä mäennyppylöitä ja kukkuloita näkyy melkoisen paljon enemmän kuin pohjoisessa. Niitä olikin aikaa tarkkailla ihan liikaa, koska kun mobiilidatan sai hetkittäin säkällä toimimaan, niin samantien sujahdettiinkin johonkin tunneliin jossa se jo hävisi.
"Hauska" homma muuten on, että vaikka mukaan on varattu resursseiksi fysioterapeuttia ja mentaalivalmentajaa ja loppuverryttelyt vedetään kellolla aikaa mitaten, niin ei sitten ole mietitty että peliä ennen voitaisiin käydä syömässäkin jotain. No onneksi tästä sentään oltiin tietoisia ja mentiin lihapullien, patongin ja reissun ensimmäisen currywurstihodarin energialla menomatka.
Schriesheimin jengi on sarjanousija, eikä siitä tiedetty oikein muuta kuin että niiden kenttä on tosi vaikea pelata huonon lattian takia. Huomattiinkin nopeasti, että sehän oli mielenkiintoisesti maailman tahmein, mutta samalla myös jotenkin "ontto" (lavan alta kuului plussapistemäinen plopplop-ääni). Haasteelliseen lattiaan oli onneksi varauduttu edellisen viikon treeneissä harjoittelemalla huonojen syöttöjen antamista. Tekniikka kun on osalla aika paljon Suomen tasoa jäljessä, niin Miskan kanssa naureskeltiin ja meinattiin antaa muutamalle ohjeeksi syöttää kuten aina ennenkin, niin kriteerit täyttyvät kyllä.
Vastustajan pelityyli poikkesi aiemmin kohdatuista, sillä nämä tykkäsivät antaa kunnolla painetta ja juosta kohelsivat muutenkin kunnioitettavalla innolla. Toisaalta eivät sitten tienneet kyllä pelin sääntöjäkään, vaan selkäänajoja ja mailaviidakkoa riitti. Tuomaritkin kun niistä aina satunnaisesti osan ottivat pois niin päästiin aika paljon ylivoimallekin.
Itse pelissä annettiin tutun kaavan mukaan vastustajan tehdä ensimmäinen maali ja nihkeän ekan erän jälkeen oltiin 3-3 tilanteessa. Myöhemmin tasoero alkoi kuitenkin näkyä ja lopulta napattiin täydet pisteen 7-15 voitolla. Tässä tilastot, joita ei kauheasti kannata selailla, sillä maagiset maalitilanteiden alustukseni eivät useinkaan päätyneet tilastomerkinnöiksi asti ja merkitty maalikin oli Miskan iskemä ja itseni varastama.
Kotona reissusta oltiin jo klo 3.00, mutta visiitti oli kuitenkin huomattavasti onnistuneempi kuin viikkoa aiemmin siellä käyneellä paikallisvastustajalla, sillä Eiche Horn Bremen piipahti etelässä todetakseen vain että Schriesheimin hallin katto vuotaa, eikä peliä voida pelata.
Kuppihommissa koko loppuviikko
Torstaiaamuna suunnataan siis itään Weissenfelsiin, jossa ollaan mukana Euro Floorball Cupissa. Turnaus on viime viikonloppuna Ruotsissa pelatun Champions-cupin pikkuveli, eli kun aina kaikkiin muihin lajeihin halutaan verrata, niin tämä on täysin verrattavissa jalkapallon Eurooppaliigaan, jossa pelaa esimerkiksi ManU, Ajax, Villareal, Schalke, AS Roma ja Inter.
Voitaisiin siis sanoa, että mä ja Zlatan ollaan siis vähän kun veljeksiä, kun pelataan uusien joukkueittemme riveissä vastaavissa turnauksissa, molemmilla on hiukset samanlaisella ponnarilla ja joukkueen kokenutta kaartia edustaessamme ollaan niitä kenellä on isoimmat paineet ja ketkä joukkueitaan kannattelee. Ja just katoin että yhtä monta maaliakin on tällä kaudella sarjapeleissä tehty.
Mukana EFC:ssä ovat meidän lisäksi Saksan mestari ja isäntäjoukkue Weissenfels, Tunet IBK Norjasta, SK Link Saku Virosta, Lielvarde Latviasta ja tietysti Moskovan Spartak Venäjältä. Kahdessa kolmen joukkueen lohkossa pelataan, joten lohkojen 2 parasta välieriin ja viimeiset jämäotteluun.
Sen verran on joukkueita tullut skoutattua, että meidän lohkossa Norjan jengillä on joku ihan levoton ilmaveiviukko, joka on varmasti katsonut koko nuoruutensa Antti Sihlmanin rankkareita ja että Viron jengissä pelaa Jokerit Salibandyn puuhamiehet, jotka ovat hankkineet narripaidoille päävalmentajan, jonka joukkueeseen eivät mahdu pelaamaan, joten ovat siksi tuolla evakossa.
Toisessa lohkossa puolestaan Weissenfels on hallinnut Bundesliigaa tyyliin ikuisesti (viime kaudella ei yhtään tappiota) ja siellähän jonkinlaisessa roolissa pelaavat Oulun miehet Anssi Soini ja Harri Naumanen. Naumanen on muuten tehnyt tällä kaudella sarjapeleissä 4 pinnaa per peli ja Soini vaatimattomasti vain 8.
Moskovan Spartak on myös hyvin sinivalkoinen porukka, sillä taustaryhmä on lähes kokonaan Suomesta ja joukkueessa pelaavat myös Markus Neimo ja Timo Toivonen, jotka ovat joskus mailaa pitäneet kädessään, eli pelanneet muutaman liigapelin ja jotkut MM-kisat vielä päälle.
Latvian porukasta ei tietoa ole muuta kuin, että hävisivät harkkapelissä ennen kautta LASBille vain 5-4.
Meidän Lilienthalin porukalle turnaus on tosi iso juttu ja sitä on täällä hehkutettu tosi kauan. Se on myös tuonut suhteellisen isoja järjestelyjuttuja taustajoukoille ja on myös ilmeisen tyyris lohkaistessaan ison osan koko kauden budjetista. Mun sopimuksen jälkeen siis toiseksi isoin kuluerä.
Kun kävin täällä jo elokuussa, järjesti joukkue kunniakierrostyylisen juoksutapahtuman, jota varten pelaajat keräsivät tukieuroja sukulaisilta, tutuilta, työpaikoilta, naapureilta jne. Pelaajat juoksivat siis 30 min ja sponsorit maksoivat juostujen kierrosten perusteella, tai olivat antaneet jonkun tietyn kiinteän summan. Ei voi muuta sanoa kun hattua nostaa, sillä sällit keräsivät tuolla tempauksella muistaakseni 5500€ ja niistä rahoista me nyt hyvillä mielin lähdetään nauttimaan. Ai niin, vaikka en jostain syystä ihan hirveästi saanut silloin elokuussa itse sponsoreita kyseltyä, niin osallistuin huvikseni juoksuun ja ihan kahden gasellin vanavedessä jolkottelin porukan kolmanneksi kovimmat kierrokset. "Kovin suomalainen, mitä täällä on koskaan nähty" - äimisteltiin jo silloin.
Pelejä pystyy muuten seuraamaan IFF:n (kansainvälinen salibandyliitto) Youtube-kanavan kautta suorina striimeinä, elleivät sitten selaimet ole ihan jumissa kun kaikki tämänkin lukijat ovat silmät kiiluen niitä seuraamassa.
Meidän pelien aikataulut ovat:
Torstaina 6.10. klo 17.30 (Suomen aikaa)
TV Lilienthal - Tunet IBK (NOR)
Katso ottelu tästä
Perjantaina 7.10. klo 20.15 (Suomen aikaa)
SK Link/Saku (EST) - TV Lilienthal
Näiden jälkeisten pelien aikataulut riippuvat alkulohkon menestyksestä, jota voi viikonloppuna tarkkailla täältä: http://www.floorball.org/pages/EN/EFC-2016
Ja IFF:n Youtube-kanava näyttää nämä loputkin ottelut suorina ja nehän löytyvät niiden sitten täältä.
Du willst nicht spielen verpassen!
Ja loppuun vielä sympatiapisteiden kalasteluksi kuva meidän tämänhetkisen majoituksen yhdestä kaverista, joka on nimeltään Leni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti